Kommentteja 0

E-kirjan analytiikkaa

kaukoputki

Olematon analytiikka on e-kirjan suurimpia puutteita. Digitaalisoituneessa maailmassa e-kirja näyttää oudon umpioituneelta tuotteelta. Sen lukutavoista on tarjolla hyvin vähän muuta kuin myyntitilastoja. Julkaisijakaan ei saa jälleenmyyjiltä mitään tietoa sen luku- ja käyttötavoista.

”E-kirja” on sopiva nimitys tälle tuotteelle, aivan yhtä hyvä kuin ”sähkökirja” ja ”sähköinen kirja”. Hiukan sähköä, hiukan kirjaa. Sen esikuvallinen muoto on edelleen painettu kirja, jolla on tarkasti määritelty alku ja loppu, lukuihin jaoteltu sisältö, sivunumerot, kansikuva ja sisällysluettelo.

Sähköisen julkaisemisen kannalta näistä yksikään ei ole välttämätön. Tekstin ei tarvitse olla lineaarinen retki, sillä ei tarvitse olla alkua ja loppua. Se voi jäädä kesken, jos lukija johdatellaan linkin kautta muualle. Mihin tarvitaan sisällysluetteloa tai hakemistoa, kun lukulaitteissa ja ohjelmista voi käyttää sanahakua?

Staattisesta dynaamiseen e-kirjaan

Myös e-kirjojen jakelujärjestelmät on rakennettu painetun kirjan olemuksen varaan. Sisällysluettelo on jopa jälleenmyyjien kuten Applen ja Amazonin asettama vaatimus myyntiin tulevalle e-kirjalle, vaikka itse sisällön suhteen julkaisukynnystä ei todellisuudessa enää ole. Mitä tahansa voi julkaista, mutta ei ilman sisällysluetteloa.

Painetun kirjan käyttöliittymä palvelee lukijaa erinomaisesti. Se tulee pysymään tärkeänä ja tarpeellisena niille, jotka näitä kirjoja haluavat lukea. Vain tuotantotapa muuttuu. Kevyemmäksi, halvemmaksi.

Paljon isompi tekninen murros odottaa ”e-kirjaa”, joka on hahmoteltu tyypillisenä komiteatyönä. Se jäljittelee painettua kirjaa, eikä muutu dynaamiseksi kirjaksi ennen kuin digitaalisuuden tarjoamat mahdollisuudet otetaan käyttöön täydessä mitassa. Digitaaliseen kirjaan ei voi linkittää ulkopuolelta, eikä kirja tarjoa rajapintaa, josta kirjan sisältöä voitaisiin hakea muihin sovelluksiin.

Toki EPUB3-standardi avasi Javascript-tuen e-kirjoihin, mutta standardin periaatteena on rajoittaa skriptien käyttöä niin, että lukija pystyy etenemään teoksessa myös niistä huolimatta. Näin monet mahdollisuudet jäävät hyödyntämättä.

Kohti kirjan ja lukemisen mittausta

HTML5 ja Javascript antaisivat täydet mahdollisuudet hyödyntää vakiintunutta web-analytiikkaa kirjan vastaanoton seurannassa. Mikä lukijaa kiinnosti, mitä hän ei halunnut lukea, minkä luvun parissa hän kulutti aikaa eniten, mihin kohtaan lukemisen keskeyttäneet lukijat kyllästyivät? Tälle tiedolle olisi kysyntää valistuneelle tekijälle, kustantajalle ja kirjallisuudentutkijallekin.

Dynaamista teosta tulisi voida kehittää ja parantaa lukijoiden käyttäytymisestä kerättyjen tietojen perusteella. Vaikka ilmainen analytiikka laajenee esineiden internetin myötä myös mihin tahansa internetiin kytkeytyneeseen laitteeseen, sähköinen kirja pysyy nykystandardin vuoksi edelleen suljettuna systeeminä.

Ei pidä olla naiivi: vahvasti dataan luottavat toimijat kuten Amazon, Apple ja Google pystyvät todennäköisesti seuraamaan kirjojen osto- ja lukutapoja omien suljettujen myyntikanaviensa, lukulaitteiden ja lukusovellustensa kautta tarkastikin, mutta tämä tieto ei ole saatavilla kirjan tekijälle ja julkaisijalle.

Ajatus kirjan analytiikasta ei ole mitenkään omaperäinen, mutta yrittäjiä tälle alalle on tarjoutunut niukasti. E-kirjojen analytiikkapalveluita kustantajille tarjonnut Hiptype-yritys lopetti toimintansa viime vuoden lopulla, sillä Apple käytännössä esti uudistetun jakelujärjestelmänsä rajoituksilla sen käytön. Ehkä siihen ei ollut kiinnostustakaan. Kukaan ei tarvitse analytiikkaa, jonka avulla kirjankustantamisen tuottoa ja kannattavuutta voitaisiin parantaa.

Jätä kommentti